Viralliseksi pelastuskoirakoksi kouluttautuminen on pitkä tie. Tässä Annina Häyrisen ajatuksia omasta matkastaan ja loppuvuodesta 2018 läpäistystä Virta-tarkastuksesta koiransa Iran kanssa.
”Ira tuli minulle noin 10 kuukautisena keväällä 2014 ja hetken tutustumisen jälkeen aloitettiin tavoitteellinen harjoittelu. Yhdessä vuodessa kertyy noin 365 pidempää lenkkiä vaihtelevissa maastoissa koiran tasapainoa ja yhdessä liikkumista harjoitellen, satoja pieniä teknikkatreenejä, kymmeniä isoja partiointitreenejä eli kaikenkaikkiaan tuhansia tunteja käytettyä aikaa tähän harrastukseen. Kaikki tämä harjoittelu ja pienempien osatavoitteiden täyttymiset, eli jälki- ja hakukokeet, mahdollistivat meille hakeutumisen Virta-tarkastukseen. Tähän kaikkeen kului meillä aikaa reilut 4 vuotta ja nyt meillä on paljon treenejä takana. Ennen Iran tuloa olen kuitenkin harrastanut pelastuskoiratoimintaa edellisten koirien kanssa jo vuodesta 2007 lähtien.
Virta tulee sanoista viranomaistarkastus eli se on suunniteltu viimeiseksi taidonmittaustapahtumaksi, jossa myös paikallinen viranomainen eli käytännössä poliisikoiranohjaaja on mukana arvioimassa koirakon tasoa.
Kävimmekin ensimmäisen kerran Virta-tarkastuksessa Iran kanssa jo vuotta aiemmin loppuvuodesta 2017. Silloisten koesääntöjen mukaan Virtaan pääsyyn vaadittiin vähintään yhden maastolajin perus- ja loppukoe, jotka meillä oli suoritettuna jäljeltä.
Tarkastus päättyi silloin hylkäykseen. Syynä oli ohjaajan ja koiran liika vauhti ja kokemattomuus. Sen jälkeen vaatimustasoa on kiristetty ja Virtaan pääsyyn vaaditaan nykyään toisesta maastolajista loppukoe ja toisesta lajista vähintään peruskoe. Saimme Iran kanssa vuodessa suoritettua hakukokeen ja samalla saimme tehdä lisää monipuolisia isoja partiointiharjoituksia. Ennen kuin koirakko pääsee hakeutumaan tarkastukseen vaaditaan yhdistyksessämme myös ns. Esivirta, joka on oikeaa Virtaa vastaava iso harjoitus. Iran kanssa meillä oli takana jo tuplana näitä harjoituksia ja viimeisimmästä saatiin taas vihreää valoa kohti oikeaa Virtaa.
Marraskuun 18.päivä valkeni viileän aurinkoisena. Virta-tarkastus alkoi klo 12 Lempäälässä ja paikalla oli yhdistyksestämme tarkastaja, hälytysryhmän edustaja ja suunnistaja. Naapuriyhdistyksestä, Pirkanmaan pelastuskoirista, oli oma edustaja ja myös poliisipartio oli paikalla. Sain kartan, jolle oli merkattu etsintäalue, ja tarkastaja kertasi käytännöt ja säännöt. Sain hetken aikaa tehdä etsintäsuunnitelmaa. Jännitys alkoi ja tuntui suun kuivumisena, puhuminen tuntui kankealta. Alue oli kooltaan noin 25 hehtaaria ja etsintäsuunnitelmaa tehdessä pohdin tuulen suuntaa ja maastonmuotojen vaikutusta hajujen kulkeutumiseen. Edellisestä Virta-harjoituksesta jäi muistiin selvittää roolijako kartturin kanssa heti alkuun paremmin, ja ohjeistinkin kartturille, että hoidan itse kaiken viestinnän johtoon ja kartturin tehtäväksi jäi niissä tilanteissa osoittaa minulle kartalta sijaintimme.
Tehtyäni olosuhteisiin sopivan etsintäsuunnitelman pääsimme matkaan, koko seitsemän henkilön joukkomme ja koirani. Harvemmin maastossa kuljetaan näin isolla porukalla. Yleensä partiossa on koira, koiran ohjaaja ja suunnistaja, ja joskus kolmaskin henkilö esimerkiksi harjoittelijana.
Maastossa liikkuessamme löydetyt jäljet ja koiran reaktiot merkattiin karttaan, jolloin itse pysyin paremmin kokonaistilanteen tasalla. Yhteistyö kartturin kanssa sujui hyvin. Myös ne ilmansuunnat oli merkattu kirjaimilla karttaan, ja niitä kyllä oikeasti tarvitsi useasti kun selvitin sijaintiamme johtoon. Jännitys häiritsee aika pahasti ajattelua ja ajatus alkaa pätkimään jopa näissä perusasioissa.
Lopulta aikaa oli kulunut metsässä noin kaksi ja puoli tuntia. Sieltä oli löytynyt koiran avulla yksi vanhempi jälki, joka johti etsintäalueen ulkopuolelle, yksi kateissa ollut henkilö sekä erilaisia reagointeja kauempaa tuleviin hajuihin. Jännityskin oli alkanut helpottaa ensimmäisen puolen tunnin jälkeen ja koiran kanssa yhteistyön sujuminen antoi lisävarmuutta itselleni.
Kaiken kaikkiaan olin tyytyväinen meidän toimintaan. Iran reaktiot olivat selkeitä ja osasin tulkita niitä hyvin.
Yksi ehdottoman tärkeä tekijä on hyvä kartturi, jolloin itse voi keskittyä pelkästään koiran toiminnan tarkkailuun. Paljon jäi mieleen myös asioita, joita olisi pitänyt tehdä toisin, ja ne on juuri niitä helmiä, jotka opettaa eniten ja joita työstää omassa päässään ja treeneissään vielä pitkän aikaa.
Virta meni siis hyväksysti läpi ja vihdoin pääsimme yhdessä Iran kanssa mukaan hälytysryhmään ja oikeisiin etsintöihin!”
Kiinnostuitko toiminnasta?
Otamme uusia jäseniä mukaan toimintaamme elokuussa 2019. Jos olet valmis sitoutumaan monen vuoden harrastamiseen, jossa tähtäin on muiden auttamisessa, niin lue sivumme ”Mukaan toimintaan?”